Mun 1.luokan todistuksessa luki "liikunnallinen tyttö". Oon lapsena harrastanut balettia, voimistelua, jääkiekkoa sekä salibandya. Olin usein veljieni kanssa luistelemassa koulun kentällä, kesällä käytiin uimassa keskenään ja leikittiin naapurin lasten kanssa ulkona useita tunteja, joten olin melko liikkuvainen lapsi.
Nuorena saatoin käydä äidin kanssa kävelylenkeillä ja joskus jumpissa, mutta aikuisiällä kiinnostus lopahti ja minut saattoi nähdä useimmin jäähallilla katsojan roolissa kuin kentällä. Pojat kiinnosti enemmän kuin liikunta. Yläasteajoista ei sitten puhutakaan.....
Aikuisiällä ja varsinkin esikoisen saamisen jälkeen vaunuleikit ja ulkoilu tuli uudelleen kuvioihin ja nautin jo silloin vaunulenkeistä. Silloin raskauskilot tippuivatkin melko nopeasti, myöskin kuopuksen kohdalla kävi niin, onneksi. Salilla oon käynyt joskus aikoinaan, mutta olen todennut ettei se ole yhtään mun juttu.
Seurustelun alussa liikunta väheni huomattavasti, mutta saatettiin miehen kanssa käydä rullaluistelemassa yhdessä, mutta harvoin mihinkään päästiin kahdestaan. Lasten kanssa keksittiin sitten jos jonkinmoista puistoilua, mäenlaskua yms.
Mulle on tullut kiloja aika paljon tässä viimeisen kuuden vuoden aikana, mutta kevät saa aina minut ja liikuntakipinän hereille. Lenkkeilen keväisin paljon, koska rakastan auringonvaloa ja sitä energiaa mitä siitä saa. Myös kesällä liikun yleensä enemmän, rullaluistelen, pyöräilen ja lenkkeilen.
Tässä raskaudessa kävikin sitten niin, että liikunta jäi melkein kokonaan. Alkuraskauden aikana olin niin väsynyt ja huonovointinen, ettei energiaa ollut edes tekemään pieniä kävelylenkkejä. Paino tippui pari kiloa kun en pystynyt juurikaan syömään mitään. Tästähän olin hieman fiiliksissä kun elopainoa raskauden alussa oli kuitenkin paljon enemmän mitä aiemmissa raskauksissa. Mutta liikunnan puute jäi harmittamaan.
Jossain vaiheessa ruoka alkoi taas maistumaan ja energiaa oli hieman enemmän. Jaksoin tehdä kävelylenkkejä, mutta mitään hikitreenejä en ole harrastanut. Kävelytyylikin on tyyliä pingviini. Liitoskivut, harkkasupistukset ja selkäkivut ottivat vallan marraskuussa ja jäinkin sairaslomalle joulukuussa kolmeksi viikoksi. Väsymys palasi myös takaisin, joten energiaa ei taaskaan ollut.
Joulukuussa sain levätä kotona kunnolla ja joulun tienoilla jaksoin taas käydä pieniä puolen tunnin kävelylenkkejä. Toivon hartaasti, että synnytyksen jälkeen jaksan touhuta enemmän ja kevään koittaessa vaunulenkit tulevat jokapäiväiseen päivärytmiin.
Mites teidän muiden liikuntatottumukset on muuttuneet raskausaikana vai onko? Ihailen niitä äitejä, jotka jaksavat käydä liikkumassa vielä viimesillä viikoilla. Mutta ihmiset on erilaisia, joillekin liikunta on normaalia koko raskausajan ja jotkut voivat voida niin huonosti, että se vaan pakostakin jää.
Päätin jouluna, että ostan itelleni maastopyörän kevääksi, jolla pääsen metsäreiteille. Oon halunnu jo pitkään vaihtaa mun Bilteman 3- vaihteisen pyörän vähän laadukkaampaan. Sitä odotellessa!
Kommentit
Lähetä kommentti